Sata vuotta sitten

Vuonna 1917
Vuosikortti Raitiotieyhtiön työntekijöille ja Helsingin poliisilaitokselle. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Millaista Uudellamaalla oli vuonna 1917?

Sata vuotta sitten -sarjassa julkaistaan kuukausittain tilastotieto vuoden 1917 Uudestamaasta.

Lokakuu

Maamme teollisuuden työpaikoista 22 prosenttia on Uudellamaalla. Lukema oli sama myös sata vuotta sitten. Vuonna 1917 osuus oli kuitenkin suhteellisesti suuri, sillä Uudellamaalla asui vain 12 prosenttia maamme väestöstä. Puolestaan nykyisin teollisuuden työpaikkaosuus on suhteellisesti pieni, koska Uudenmaan väestöosuus on kasvanut 30 prosenttiin.

Syyskuu

Sata vuotta sitten Uudenmaan osuus koko maan väestöstä oli 12 prosenttia ja lehmistä 9 prosenttia. Nykyään väestöosuus 30 ja osuus lehmistä 3 prosenttia. Siten Uudenmaan maito-omavaraisuus on romahtanut sadassa vuodessa.

Elokuu

Sata vuotta sitten elinajanodote Uudellamaalla syntyneellä tytöllä oli 49 ja pojalla 43 vuotta. Suuri lapsikuolleisuus vaikutti merkittävästi aikakauden elinajanodotteisiin. Niinpä yhden vuoden ikään ehtinyt tyttölapsi saattoi sata vuotta sitten odottaa elävänsä 55 vuotiaaksi, ja vuoden ikäinen poika 49 -vuotiaaksi. Nykyään Uudellamaalla vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84 vuotta ja poikien 80 vuotta.

Heinäkuu

Sata vuotta sitten uusmaalaisista oli 99 prosenttia luterilaisia. Nykyään osuus on 63 prosenttia. Muihin uskontokuntiin kuulu kolme prosenttia ja uskontokuntiin kuulumattomia on kolmannes väestöstä.

Kesäkuu

Sata vuotta sitten uusmaalaisista oli suomenkielisiä 61 prosenttia, ruotsinkielisiä 38 prosenttia ja vieraskielisiä vain yksi prosentti. Nykyään suomenkielisiä on 81 prosenttia, ruotsinkielisiä 8 prosenttia ja vieraskielisiä 11 prosenttia.

Toukokuu

Tämän vuoden kuntavaaleissa koko maan äänesprosentti oli 58,9. Uudenmaan vaalipiirissä äänestysprosentti oli 57,8 ja Helsingin vaalipiirissä 61,8. Itsenäisyyden ajan ensimmäisissä kuntavaaleissa 1918 koko maan äänestysprosentti oli 24,5. Vuoden 1921 kuntavaleissa koko maan äänesprosentti oli 36,1 ja Uudenmaan 47,3. Kuntavaalien vilkkain äänestysaktiivisuus on ollut vuoden 1964 vaaleissa, koko maassa 79,4 prosenttia.

Huhtikuu

Vuonna 1917 Uudellamaalla syntyi 8 600 lasta, joista 999 kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Siten tuhatta elävänä syntynyttä kohden kuoli 116 lasta. 2000-luvulla luvut ovat kokonaan toisenlaiset: tällä vuosituhannella imeväisyyskuolleisuuden pienin arvo on ollut 1,6 vuonna 2014.

Maaliskuu

Vuonna 1917 nykyisen Uudellamaan alueella asui 364 000 ihmistä ja nyt 1,6 miljoonaa. Sata vuotta sitten Uudenmaan osuus Suomen väestöstä oli 12 prosenttia, nykyään 30 prosenttia. Vuonna 1917 Helsingin osuus Uudenmaan väestöstä oli 42 prosenttia. Nykyinen osuus on vähän pienempi, 39 prosenttia. Alueliitosten myötä nykyinen Helsinki on pinta-alaltaan suurempi kuin vuonna 1917.

Helmikuu

Vuonna 1917 Uudellamaalla oli viisi kaupunki suuruusjärjestyksessä: Helsinki, Hanko, Porvoo, Loviisa ja Tammisaari. Maalaiskuntia oli nelisenkymmentä. Yksi niistä oli Pyhäjärvi. Nykyisin alue on osa Karkkilan kaupunkia. Nykyään Uudellamaalla on yhteensä 26 kuntaa, joista puolet eli 13 on kaupunkeja.

Tammikuu

Vuonna 1917 Suomessa oli kahdeksan lääniä, joista yksi oli Uusimaa. Itänaapurina oli Viipurin lääni. Uudenmaan lääni oli pinta-alaltaan vähän suurempi kuin nykyinen Uudenmaan maakunta. Sata vuotta siten Uuteenmaahan kuuluivat Anjalan, Elimäen, Iitin ja Jaalan maalaiskunnat nykyisestä Kymenlaaksosta sekä Orimattila nykyisestä Päijät-Hämeestä.

Nykypäivän tuoreimmat tilastotiedot löydät kätevästi Uudenmaan liiton Uusimaa-tietopankista.