Tarinoita taivaan ja maan väliltä

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Email this to someone
Tarinakaraoke
Pöytä on katettu Tarinakaraoken avajaisissa Askolan kirjastossa tammikuussa 2017.

Suomalaiset ovat loistavia tarinankertojia ja jakavat niitä mielellään toisilleen. Tämän voi päätellä suosiosta, jonka Tarinakaraoke on saanut. Tarinakaraoke on kahdeksan Itä-Uudenmaan kirjaston hanke, jossa kerrotaan tarinoita itsenäisen Suomen eri vuosikymmeniltä. Aiheina ovat paikallinen näkökulma esim. vuoden 1918-tapahtumiin, kotirintamaan tai lapsuuteen eri vuosikymmeninä.

Kaikki alkoi Askolasta, jossa Keth Strömdahl on vetänyt tarinapiirejä vuodesta 2013 lähtien. Alkuun osanottajia ei ollut kourallista enempää mutta vähitellen tarinoista innostuttiin. Viime vuosina kerran kuukaudessa kokoontuvaan Askolan tarinapiiriin on osallistunut 20-30 henkeä joka kerta. Askolan tarinapiiri on poikinut muun muassa valokuvanäyttelyitä, kotiseutukävelyitä ja opastettuja kierroksia. Näitä Askolan hyviä kokemuksia haluttiin jakaa myös muille paikkakunnille ja ajatus tarinakaraokesta syntyi. Nyt Tarinakaraoke on mukana Suomi 100 -juhlavuoden hankkeena.

– Tarinoilla on uskomaton voimaannuttava ja ihmisiä yhdistävä vaikutus. Itse koen saavani lahjan kun ihmiset kertovat minulle tarinoitaan, Keth Strömdahl sanoo.

Tarinat ja kohtaamiset ovat koskettavia: 101-vuotias sodassa nuoruutensa viettänyt mies kertoi, miten hän pelasti venäläisen sotavangin hengen ja oli vähällä menettää oman henkensä sen seurauksena. Hän oli käskenyt suomalaisia sotilaita antamaan vangille tupakkaa ja näkkileipää, jotta venäläinen kertoisi Neuvostoliiton sotasuunnitelmista mutta omat osoittelivat häntä aseella ja uhkasivat ampua.

– Vaikeistakin asioista voidaan puhua. En unohda naista, joka kertoi isoäitinsä menettäneen miehensä kyläläisten ampumana sisällissodan aikana. Perhe oli köyhä mutta mies ei ollut punaisten tai valkoisten puolella. Ehkä hän oli vain suunsoittaja. Miehen kuoleman jälkeen isoäidin kolme lasta otettiin huostaan ja he kuolivat nuorina. Häpeä oli estänyt asiasta puhumisen vuosikymmeniksi ja nainen sanoi, ettei hän välttämättä aio kertoa tästä asiasta enää koskaan.

Tarinoissa mukana myös mukavia hetkiä

Joukkoon mahtuu myös riemukkaita tarinoita. Lapinjärvellä rakennettiin siltoja suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Jokainen kertoi tarinoita omalla äidinkielellä ja alun molemminpuolisen kyräilyn jälkeen yhteys syntyi. Illan päätteeksi lapinjärveläiset suunnittelivat aarteenetsintää, käyntiä luolissa ja retkeä saareen, johon vainajat esikristillisellä ajalla oli viety viimeiselle matkalle. Siinä vaiheessa oli jo ehditty kertoa Iisakin kirkon graniittisen pilarin kuljettamisesta Lapinjärveltä Pietariin ja kiisken viemisestä herrojen herkuksi tsaarin hoviin.

– En rajoita tarinankerronta ja vaadi että pysytään aiheessa vaan annan ihmisten kertoa mitä haluavat. Luotan siihen, että tarinoita tulee ja kyllä niitä on aina tullut, Keth Strömdahl sanoo.

Tähän mennessä Tarinakaraoke on vieraillut Liljendalissa, Lapinjärvellä, Porvoossa ja Askolassa. Seuraava Tarinakaraoke ovat Myrskylän kirjastossa 17.5.2017 klo 18. Silloin aiheena on 1970-luku, urheilu ja Lasse Virénin merkitys. Syksyllä Tarinakaraoke jatkaa matkaansa Pukkilaan, Pornaisiin, Sipooseen, Loviisaan ja Porvooseen. Sipoossa aiheena on vuoden 1918 tapahtumat keskiviikkona 13.9., Pukkilassa 19.9. aiheena on arki ja juhla 1950-luvulla, Pornaisissa 27.9. siirtokarjalaisten tulo Pornaisiin 1940-luvulla.